Puheenvuorossa ”Lapset dialogisina vuorovaikutuskumppaneina perheterapiassa” on tarkoitus keskittyä tarkastelemaan erilaisia vuorovaikutuksessa ilmeneviä dialogisia ulottuvuuksia, toisaalta sen haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Puheenvuoron tarkoitus on tarjota lapsiperheiden kanssa työskenteleville tutkimustietoa lapsista dialogisina toimijoina ja erilaisia näkökulmia terapeuttisen työn kehittämiseksi että myös systeemisen ajattelun ja lapsinäkökulman mielessä pitämiseksi.

Perheterapeutit ja perheiden kanssa työskentelevät kliinikot ovat avainasemassa rakentaessaan turvallista ja dialogin mahdollistavaa vuorovaikutusyhteyttä perheen kanssa.

Syksyllä 2021 valmistuvassa väitöskirjassani olen tutkinut uhmakkuus- ja käytöshäiriödiagnoosin saaneiden lasten ja heidän vanhempiensa vuorovaikutusta perheterapiakontekstissa.

Tutkimusorientaationi on yhdistelmä systeemisestä, -dialogisesta ja hermeneuttisesta tutkimustraditioista, joissa ilmiöitä pyritään ymmärtämään yhteisvaikutuksellisten linssien läpi.

Tutkimustyön ohella työskentelen kliinistä työtä tekevänä psykologina Helsingissä. Tutkimustyön ja kliinisen työn yhdistämistä pidän merkityksellisenä yksilöiden ja perheiden hyvinvointia, avoimuutta ja dialogisuutta edistävien työskentely- ja lähestymistapojen löytämiseksi ja soveltamiseksi. Ihmiskäsitystäni on muokannut vuosien saatossa myös aiempi teologin tutkintoni ja siinä tehdyt jatko-opinnot.

Luennoin aiheesta ”Läsnäolon luonto”.

Läsnäolo on aihe, joka on seurannut minua koko elämäni: ensin opiskeluaikoina tehdyistä lasten- ja nuortenkotien ohjaajan sijaisuuksista Tampereella toimiviin teatteritoimijoihin. Kun yhdistin edelliset, syntyi Legioonateatteri, joka on toiminut Tampereella kohta 30 vuotta. Olen ohjannut, opettanut ja fasilitoinut soveltavaa taidetta eri yhteisöissä ja korkeakouluissa niin tieteen kuin taiteen puolella.

Tässä ja nyt tapahtuva ekspressiivinen ilmaisu on olennainen tie sen muistamiseen, minkä usein olemme unohtaneet. Toinen tie muistamiseen eli uudelleen yhdistymiseen (”re-membering”) on läsnäolon kokemus, josta väittelin Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (School of Business and Management) vuonna 2018. Satojen ihmisten kokemuksista kerätty tutkimusaineisto todisti, että tehokkuus, laatu ja luovuus syntyvät kyvystä olla tässä ja nyt. Läsnäolon kokemus yhdistää meidät niin omaan ihmisluontoomme kuin itsemme ympärillä olevaan maailmaan.

Olen kirjoittanut aiheesta kirjan ”Läsnäolon luonto” Koneen Säätiön taiteilija-apurahalla vuonna 2020.

Linkki väitöskirjaani

Ylisukupolvisuus, yhteisövaikuttavuus ja resilienssi – kehittämisen ja tutkimuksen vuoropuhelussa

Mika Niemelä toimii työelämäprofessorina Oulun yliopistossa ja tutkii perheiden paineisten elämäntilanteiden merkitystä lasten mielenterveydelle sekä edistää perheiden pärjäävyyttä tukevien työmuotojen tutkimusta ja kehittämistä. Mika on ollut keskeisesti mukana lapsi – ja perhekeskeisten menetelmien ja koulutusohjelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa jo lähes 20 vuoden ajan. Saman ajan hän on konsultoinut organisaatioita ja eri alojen ammattilaisia perhe- ja verkostokeskeisessä työssä. Mika toimii myös kouluttajapsykoterapeuttina Oulun yliopiston pari -ja perheterapian psykoterapiakoulutuksessa.

Petra Nyman-Salonen on koulutukseltaan psykologian lisensiaatti, erikoispsykologi ja integratiivinen psykoterapeutti. Väitöskirjassaan hän on tutkinut pariterapiassa tapahtuvaa kehonliikkeiden synkroniaa Relationaalinen Mieli -tutkimusprojektin pariterapia-aineistosta Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Tämän lisäksi Petra työskentelee Minän ja toisen kokemuksellinen rajautuminen projektissa Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksella. Projektissa tutkitaan ihmisten välistä vuorovaikutusta filosofis-teoreettisin, empiirisin ja taiteellisin menetelmin.

Osana väitöskirjatutkimustaan Petra on kehittänyt havainnointimenetelmän asiakkaiden ja terapeuttien asentojen ja liikkeiden peilautumisesta pariterapiassa sekä pyrkinyt ymmärtämään kehonliikkeiden, autonomisen hermoston reaktioiden ja dialogin tasolla tapahtuvan vuorovaikutuksen yhteispeliä pariterapiassa. Sanattomalla viestinnällä ja erityisesti kehonliikkeiden peilautumisella on vaikutusta terapeuttisen allianssin rakentumiseen ja terapian tuloksellisuuteen. Petra esittelee luennossaan Kehonliikkeiden synkronia pariterapiassa sekä yleistä tutkimustietoa aiheesta että väitöskirjatutkimuksensa tuloksia.